En olekkaan täydellinen!

Tuo otsikko on sarkasmia. Tietenkin. Ei kukaan meistä ole täydellinen, mitä se sitten tarkoittaakin. Olen pyrkinyt kaikessa hyvään mutta en ole siinä onnistunut, vaikka niin täydellisyyteen olen siinäkin yrittänyt pyrkiä.
Olen pitkän aikaa halunnut kirjoittaa teille jotain, mutta tuntuu että aiheita on niin paljon ettei tiedä mistä oikein kirjoittaisin. Ja sitten sen löysin. Kirjoitan siitä ennen olekkaan täydellinen!

Ja mistä aiheeni keksin? Innostuin tuolla somen uumenissa lupautumaan paistamaan ihmisille munkkeja Vapun kunniaksi, niitä olenkin  elämäni aikana paistanut sadoittain, sen kummemmin ohjeisiin paneutumatta. Vehnäjauhoja, sokeria, hiivaa, leivontamargariinia, suolaa ja kaardemummaa, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja vettä tai maitoa joukkoon. Laitoin erääseen ryhmään halukkuuteni leipoa munkkeja sellaisille joilla ei siihen  aikaa ja mahdollisuutta ole. Uppos! Aloin saamaan pyyntöjä, leipoisitko mulle ja mulle ja leipoisitko mullekkin? Haluaisin 8 munkkia
En ole millään lailla järjestelmällinen ihminen, pikemminkin hyvin epäjärjestelmällinen ja luova ihminen, jolta ei siis  sormi jää suuhun ja luovuus on osa elämääni.

Mutta täytyy tässä kohdin sanoa että luovuuteni joutui pienelle koetukselle! Innostuin meinaan laittamaan osaan taikinoista leivontamargariinia ehkä vähän liikaa, kun huomasin etteivät ne nousseetkaan paistettaessa pintaan, vaan tipahtivat vanhan valurautapadan pohjaan kuin kivet! Siitäpäs sain! Tämä opetti minulle paljon. Ei pidä mennä innostuksissaan luomaan vanhasta uutta. No. Nyt tein tältä päivältä viimeisen satsin ja laitoin siihen vain vähän margariinia. Toivottavasti tämä viimeinen satsi tältä päivältä onnistuu. Valitettavasti, minulla ei ole laittaa tänne munkeista  kuvaa, koska minulla on niin uusi tietokone, etten osaa liittää tänne kuvia.

Lopetan tällä kertaa ja jatkan elämääni epätäydellisenä munkin paistajana, se onkin parempi niin, sillä en varmasti osaisi ollakkaan täydellinen, en edes munkin paistajana!  Toivottavasti saan anteeksi jos munkit eivät olleet ihan priimaa, ne olivatkin tepätäydellisyyden munkkeja!

P.S Sain ihanan lisänimen kun eräs isä lapsineen haki munkkeja, olen MUNKKIMUMMO :)

Vappua ystävät!

Kauppa elää murroksessa

Onko monellekkaan meistä tullut mieleen miten paljon tuotteita kauppoihimme tulee ulkomailta? Ananas-, ja tonnikalapurkkeja, monenlaisia hedelmiä banaaneista ja appelisiineista lähtien. Rusinoita, pähkinöitä, manteleita ja mitä kaikkea mahdollista. Olemme pitäneet kaupan runsasta tarjontaa itsestäänselvyytenä. Emmekö enää tiedosta miten paljon siellä on tuotteita ja tavaroita jotka kulkeutuvat maahamme tuhansien kilometrien takaa? Tarvitsemmeko me niitä kaikkia? Meidän tulee myöntää että olemme eläneet jo pitkään yltäkylläisyydessä ja paljon heitämme pois tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi. Nyt tähän tulee väkisinkin muutos, ennemmin tai myöhemmin. Kotimaiset tuotteet hyllyillämme tulee lisääntymään. Toivottavasti alamme yhä enemmän hyödyntämään metsissämme olevia marjoja ja sieniä, jotka vain odottavat että ne sieltä poimittaisiin. Korona pistää meidät väkisinkin miettimään myös maailman tilaa. Ne rahat jotka käytämme ulkomailta tulevien tuotteiden kuljettamiseen, voisi yhtä hyvin käyttää maassamme jo olevien luonnontilaisten marjojen hyödyntämiseen. Asialla on monta puolta. Kun löydämme tavan jolla ne sieltä saa kerättyä, tuo luonnossa liikkuminen kaikille samalla hyvää mieltä ja virkistystä.
Mikään ei tämän pandemian jälkeen tule olemaan niinkuin ennen, meidän on muutettava totuttuja tapojamme, tahdoimmepa sitä tai emme.

Ne pienet asiai

Löysin kaapistani pehmeän tyynyn, jota en ollut pitkään aikaan käyttänyt. Laitoin siihen puhtaan  vastasilitetyn tyynyliinan joka tuoksui hyvältä. Vaihdoin myös paksumman peiton sänkyyni, koska ilmat tuntuivat hetkeksi viileämmiltä. Sitä ennen kävin saunassa ja kuuntelin kiukaan sihinää lauteilla ja nautin tulen loimusta kiukaan alla. Olin samaisena päivänä siivonnut kotini ja heirränyt pois tavaraa joka ei enää palvellut minua. Kävin  myös ostamassa kukkakaupasta kauniin punaisen begonian kukkapöydälleni. Laitoin keittiön pöydälle uuden puhtaan liinan. Ompelin saamastani vanhasta kankaasta keittiön ikkunaan kauniit pääsiäisen ja kevään teemaan sopivat keltaoranssiset verhot. Ruokaa laittaessani avasin keittiön pienen ikkunan josta kuului lintujen liverrystä.Tunsin uudistuneeni. Ikkunani edessä huojuvat männyt kertoivat kaiken olevan hyvin. Pienistä asioista oli tullut yhtäkkiä suuria asioita.
Olen onnellinen.