Huostaanotettujen lasten perheitä on autettava!

Pakolaiskeskustelua on käyty vuosikausia. On ymmärrettävää että heitä on autettava, ja varsinkin lapset on saatava pois sodan jaloista. Yhtä ja oikeaa  ratkaisua tähän ongelmaan ei kuitenkaan ole. Jokainen ihminen kun  on oikeutettu elämään inhimillistä ja turvattua elämää, ilman henkensä menettämisen pelkoa.  Siihen taas vaikuttavat sodat, valtioiden väliset ristiriidat, joihin me emme välttämättä   voi vaikuttaa. Pakolaiskeskustelun alle on kuitenkin jäänyt omassa maassamme väärin perustein huostaanotetut lapset. Näiden lasten määrä ei ole niin suuri, ettemmekö pystyisi  näitä lapsia ja perheitä auttamaan,  mutta miksi emme puhu näistä lapsista? Meidänkin lapsemme  itkevät ikäväänsä ja kaipuutaan omiin läheisiinsä, joskin eri lähtökohdista. Näillä lapsilla on vanhemmat tai läheisiä, jotka olisivat valmiita auttamaan lasta perheolosuhteiden niin vaatiessa, mutta miksi  heille ei anneta siihen mahdollisuutta niin kuin laissa määritellään? Miksi unohdamme oman valtiomme sisällä olevat lapset? Olen kuullut monia tositarinoita siitä, kuinka lapset itkevät läheistensä perään, mutta heitä pidetään  laitoksessa, missä lapselle täysin vieraat ihmiset hoitavat heitä. Nyt kun meillä on eduskuntavaalit edessä, toivon että kansanedustajiksi aikovat puuttuisivat tähän  huomattavan suureen epäkohtaan maassamme. Uskallan väittää ettei maassamme  noudateta sen kummemmin lastensuojelulakia, ainakaan kaikilta osin https://stm.fi/lastensuojelu kuin lasten oikeuksiakaan https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-lyhennettyna/.  Tässä Suomen Unicefin vastaus kysymykseeni  liki yhdeksän vuotta sitten. Perhekodit ja sijaisperheet saavat suuria summia lasten hoidosta, eikö näillä rahoilla voisi auttaa apua tarvitsevia perheitä? Miksi meillä ei ole perheiden auttamiseen tarpeeksi rahaa?  Koko maailma elää muutenkin suuren murroksen alla, ilmastonmuutos ja epävarmuus taloudessa lisää myös lastemme kärsimyksiä ennestään. Nostaisimmeko arvoomme inhimillisyyden, ymmärryksen ja toisistamme välittämisen, niin kuin myös lakien noudattamisen? Lapsemme ovat tulevaisuutemme rakentajia, mutta heille on ensin luotava hyvä elämän perusta, mistä lähteä elämään. Kansanedustajaksi haluava, ota teemaksesi lapset ja heidän tulevaisuutensa, niin saat ääneni!