sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Mietteitä äitienpäivän lähestyessä


Äitienpäivän lähestyessä

Sana äiti on luokiteltu maailman kauneimmaksi sanaksi. Vietämmekin  taas äitienpäivää, jolloin äidit saavat lasten käsintehdyt kortit ja aamukahvit sänkyyn. Monet pienet kädet käpertyvät äidin kaulaan. Äiti on lapsen tärkein ensimmäinen kontakti, äiti hoivaa, imettää ja valvoo lapsen unta. Näinhän sen pitäisi olla. Tänäkin päivänä tuhannet lapset voivat kuitenkin vain unelmoida äidistään, sillä liian moni lapsistamme  viettää äitienpäivän  huostaanotettuna poissa kotoa, sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa. Perheet kohtaavat tänä päivänä monia ongelmia. Mielenterveysongelmat vievät monen äidin mennessään, he eivät enää jaksa. Onko se kuitenkaan  oikea tapa auttaa heitä, ottamalla heiltä lapsi pois? Ongelmat voivat olla  työttömyydestä johtuvia, yksinäisyyskin  aiheuttaa myös  monenlaisia ongelmia.
Äitejä pitäisi tukea enemmän, että he saisivat pitää lapsensa. Monilla lapsilla  on myös isovanhemmmat  ja muita läheisiä jotka voisivat auttaa perhettä.
Mihin yhteiskuntamme on menossa? Lapsetkin nähdään järjestelmässämme  tuottavina yksilöinä, onko se oikein? Lapsia syntyy yhä vähemmän, kun monen pelkona on jaksaminen ja toimeentulo lapsen kanssa.
En allekirjoita sitä että suomi olisi onnellisten ihmisten maa. Se on vain  harvojen  etuoikeus.
Kaikki te jotka  lasten asioista päätätte, miettikää mitä voisitte tehdä äidin ja perheen hyväksi, että  lapsia ei riistettäisi pois kotoa. Lapsen itku ja ikävä ei kuulu teidän korviinne, mutta se kuulu äidin ja läheisten korviin rikkoen heidän sydämensä. Moni läheinenkin menettää mielenterveytensä tai ainakin jää osin työkyvyttömäksi nähdessään lasten ja perheen hädän kun  heille tehdään myös yhteydenpitorajoituksia. Monet läheisistä eivät siis saa nähdä lasta huostaanoton aikana, eivätkä pitää lapseen mitään yhteyttä ja  se on täysin vastoin lastensuojelulakia! Eikö kukaan ajattele miten tämä lapsen psyykeeseen  vaikuttaa? Lastensuojelu nielee miljardin vuodessa, miksi tästäkään ei puhuta? Näistä asioista on kirjoiteltu vaikka kuinka paljon, missä on päättäjiemme inhimillisyys näitä lapsia ja heidän perheitään kohtaan? Häpeä Suomi!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko keskustelu muuttunut viestittelyksi?

Elämämme ei ole ollut tällaista kun vasta viime vuosien ajan. Tietotekniikka ei ole ennen hallinnut elämäämme niin paljon  kuin nyt. Ennen t...