Rakkaus voittaa kaiken

Omnia Vincit Amor lukee  Aurajoen rannalla Turussa Linnankadulla, Casagranden upeassa ja suojellussa talossa. Nuo sanat pysäyttivät minut käydessäni ystäväni kanssa siellä ensimmäistä kertaa. Aurajoen ympäristö Tuomiokirkkoineen ja mukalakivikatuineen kiehtoi minua, niinkuin myös vanhat puut, jotka reunustavat Aurajokea. Kaikki vanha muistuttaa meitä historiasta jota olemme eläneet. Muistona tuosta historiasta on tuo upea ja kauniin värinen talo, joka vavahdutti sieluani sen nähdessäni.

Rakkaus voittaa kaiken, kumpa nuo sanat tavoittaisivat tämän päivän ihmisen! Talon historiaan voit tutustua täältä http://www.casagrandentalo.fi/ sekä talossa olevaan Pyhän Hengen kappeliin http://www.casagrandentalo.fi/kappeli.

Pysäyttäviä hetkiä Casagranden talossa  <3

Etäopetusta tietokoneen kiukutellessa

Tietokoneeni oli mennyt sekaisin. Olin sotkenut sen salasanoilla ja ties millä. En päässytt enää kirjoittamaan mm. tätä blogiani. Olin todella hukassa, koska kirjoittaminen on minulle elinehto! Löysin, kuitenkin  täältä netin uumenista apua! Senioreille tarkoitetun Enter ry:n! Nyt kun emme voi saada tietokoneeseen lähiopastusta, opetus on hoidettava etänä. En ole juurikaan hoitanut mitään asioita etänä, mutta täytyy myöntää että se toimii!  Melkein kaksi tuntia kävimme kärsivällistä keskustelua, milloin mistäkin napista pitää painaa! Ja sain kun sainkin tietokoneeni solmut auki! Liityn ilman muuta myös yhdistyksen jäseneksi ja suosittelen muidenkin niin tekevän. On valitettavaa ettemme enää pärjää ilman tietokonetta, niin moni asia hoidetaan tietokoneen välityksellä. On kuitenkin muistettava, että tämäkin tapa välittää tietoa ja saada monenlaista  apua, on väliaikaista, sillä tietotekniikka kehittyy ja saattaa kokea tulevaisuudessa suuriakin mullistuksia. Nyt kuitenkin joudumme elämään näin. Kirjoitan taas tänne blogiini mitä mieleeni juolahtaa. Kärsivällisyyttä lukijani, kärsivällisyyttä. Sen verran vielä tästä Enter ry:stä, että se toimii vain Uudenmaan alueella.

Kiitos vielä kerran Enter ty:n ja sen vapaaehtoisille auttajille!

Lisätietoa https://www.entersenior.fi/

Kannattaako koronarokotus ottaa?

Mikä on koronarokotteen kehittämisen perimmäinen tarkoitus?
Onko virus nöyryyttänyt meitä jo liikaa ja talouden rattaat ovat
kärsineet viruksen tarttumisen pelossa. Lyhyt on ihmisen muisti.
Sikainfulenssa rokotteen kehittämisestä ei ole kovin pitkä aika
ja kuinka sitten kävikään?

Monet ihmiset kärsivät narkolepsiasta loppuelämänsä, koska
rokotetta ei ehditty kunnolla testaamaan. Tämä virus on tullut
kertomaan meille väärästä tavastamme elää. Olemme
muokanneet luontoamme mieleiseksemme,
unohtaen  että luonto kyllä korjaa itse itsensä.  Rokottamalla
ihmisiä, emme voi välttyä luonnon oman tien kulkemisesta.
Me olemme vain osa luontoa, emme sen haltijoita.

Äiti, maailman kaunein sana

Tuo sana on luokiteltu maailman kauneimmaksi sanaksi. Äiti edustaa lapselle kaikkea, rakkautta, hellyyttä, turvaa ja lohtua. Äiti on lapsen ensimmäinen ihmissuhde. Äiti imettää, kantaa sylissään, silittää ja hoivaa lasta. Näinhän sen pitäisi olla. Äidin pitäisi saada olla äiti lapselleen kaikkina aikoina, mutta onko asia  näin? Ymmärrämmekö me tämän päivän äitejä? Äidit ovat hiljaisia puurtajia, jotka valvovat ja tekevät kaikkensa jotta lapsella olisi hyvä olla, tai niin ainakin yrittävät tehdä. Vietämme kohta äitienpäivää, jolloin muistamme äitejä ja lapset  herättävät  heidät suukoin ja halauksin. Näinhän  sen pitäisi olla. Ikävä kyllä äidin osa on riistetty tuhansilta äideiltä ja isoäideiltä maassamme. Huostaanotettuna on tuhansia lapsia joilta on viety oikeus omaan äitiin ja isovanhempaan. Toivottavasti tämä ihmiskuntaa rajusti koetteleva aika  lisää inhimillistä ajattelua. Äiti ei voi kokea suurempaa tuskaa kuin lapsensa menettämisen. Äidin menettäessä lapsensa, hän menettää myös ihmisyytensä. Mitä yhteiskuntamme  voisi tehdä? Me voisimme yrittää ymmärtää  äitejä ja antaa heille  kaiken mahdollisen tuen, jotta he selviäisivät äitiyden haasteista. Nyt jotkut tahot markkinoivat kuinka äiti on väsynyt eikä äiti jaksa ja lapsiparka joutuu leikkimään yksin. Mutta ei hätää, me huolehdimme lapsestasi! Näemmekö äidin vain väsyneenä ja lapsensa hyljänneenä ihmisenä? Äidit tarvitsevat tukea,  apua ja neuvoja tärkeässä tehtävässään. Lastensuojelu on muutettava perheen suojeluksesi. Ajatuksiani näin äitienpäivän tunnelmissa.

Viruksen pelosta kohti luonnonmukaisempaa elämää

Olemme peloissamme ja nöyrtyneet viruksen edessä, toistaiseksi vain itsemme eristäen. Meidän tulee kuitenkin ymmärtää mitä virus haluaa meille todellisuudessa kertoa. Virus on lähtöisin luonnosta koska olemme kohdelleet maapalloamme todella huonosti teollistumisen alkuajoista lähtien. Kun keksimme irroittaa luonnosta eri luonnonmateriaaleja parantaaksemme omaa hyvinvointiamme, virus tuli ilmoittamaan meille että luonnon riisto on nyt loppu. Emme kuitenkaan ole valmiita vapaaehtoisesti luopumaan hyvinvoinnistamme, vaikka tiedämme että se vie meidät tuhoon. Esimerkkinä olkoon kauneudenhoito. Me emme tarvitse hiustemme hyvinvointiin monenlaisia eri hoitoaineita, emmekä ihonhoitoon  satoja ihorasvoja. Keinotekoisen elämämme on nyt loputtava! On ymmärrettävää että meidän on vaikea luopua esimerkiksi  kauneuden tavoittelusta erilaisten tuotteiden avulla. Kaikki hyvinvointimme eteen tehdyt tuotteet saastuttavat kuitenkin ympäristöämme, varsinkin jos ne on tehty keinotekoisista raaka aineista. On huomioitava myös näiden tuotteiden pakkausmateriaalit, nekin on tehty luonnon raaka aineista mutta niiden hävittäminen on usein ongelma. Meidän on vaikea hyväksyä itseämme osana luontoa, luonnosta elävänä ihmisenä. Olemme luoneet  itsellemme ihanteita ja kauneuden liiallinen

ihannointi  on yksi asia joka estää meitä elämästä elämää sellaisena kuin olemme. Meidän on ehdottomasti kuunneltava viruksen varoittavaa sanomaa, varsinkin kun uusia ja vielä tehokkaampia viruksia on tulossa.

Maapallo on kyllästynyt ihmiseen!

Meitä ihmisiä on täällä jo liikaa. Haluamme koko ajan itsellemme yhä enenmmän ja enemmän sellaista mitä planeettamme kantokyky ei enää yksinkertaisesti kestä. Ensimmäiseksi meidän on lopetettava lentäminen ja keinotekoinen turistimatkailu kokonaan. Saastepilvet taivaalla ovat jo nyt osin  vähentyneet ja ihmisten on niinkuin myös eläinten on nyt ollut  helpompi hengittää, kun lentokoneet ovat pysyneet maassa. Myös autoilu, kaikenlainen matkustelu ja liikkuminen paikasta toiseen on vähentynyt, mikä on myös vähentänyt ilmansaasteita. Tuo pieni viirus teki meistä viimeinkin nöyriä kuoleman pelon varjossa. Meille nousi valtava pelko kuolemaa kohtaan ja sen pelossa olemme nyt eristäneet itsemme toisistamme. Me emme voi palata enää entiseen, paluuta siihen kiihkeään ja meitä uuvuttavaan jatkuvan kasvun perässä juoksemiseen  ei enää ole. Haluammeko edes sitä? Ennen koronaa puhuimme siitä kuinka loppuunpalaneita me olimme. Työnantajat ottivat meistä kaiken irti, eikä apukäsiä palkattu. Ihmiset väsytettiin  työllä loppuun, emmekä halunneet tunnistaa loppuunpalamistamme, vaan pitkään diagnosoimme itsemme masentuneiksi - ja meidät määrättiin syömään masennuslääkkeitä. Moni ei siinä tilanteessa enää jaksanut, vaan päätti päivänsä ja siitä seurasi moneen perheeseen ääretön suru ja tragedia.  Nyt on mietittävä koko länsimainen elämämme uusiksi. Olemme menneet kaiken hyvän tavoittelussa äärimmäisyyksiin, itsemme unohtaen. Meidän on nyt opittava viljelemään maata, se on mahdollista myös kaupunkioloissa. Meidän on opiitava kunnioittamaan vettä ja sen ylemmääräinen käyttö on saatava hallintaan. Kaikenlainen jätteiden synty on estettävä kaikessa toiminnassamme, sillä mihin me niitä jätteitä tarvitsemme? Lopulta luonto kyllästyi meidän välinpitämättömään käytökseen sitä kohtaan, asettaen ihmiskunnan uudenlaisten kysymysten äärelle. Miksi me täällä olemme?

Meillä ei ole paluuta

Tuo pieni viirus tuli ja opettamaan meitä. Todella lyhyessä ajassa olemme saaneet jo saastesumun osin hälvenemään sieltä missä se on peittänyt taivaan. Luonto elpyy yllättävn nopeasti, jos annamme sille mahdollisuuden toipumiseen. Ihmisen itsekkyyden ja luontomme riiston  aikakausi on nyt ohi. Meillä on ollut jo kauan tieto siitä, että elämäntapamme tuhoaa kauniin planeettamme, mutta me emme ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin elvyyttääksenne luontoamme. Luonto on näyttänyt meille miten me olemme kohdelleet sitä välittämättä lainkaan seurauksista.

Lentoliikennettä emme tarvitse. Emme tarvitse toiselta puolelta maapalloa lennätettyjä hedelmiä, emmekä varsinkaan keinotekoista rantaelämää turistien suosimissa lomakohteissa. Ihmisen on aika herätä valheellisesta unestaan ja rahan vallan maailmasta. Vaikka upottaisimme kaikki varamme valtameriin, ne eivät puhdistuisi.
Korona on pistänyt meidät polvilleen ja pakottanut  meidät näkemään oman toimintamme seuraukset. Nyt emme voi keskustella enää asiasta mitä meidän tulisi tehdä, sillä meidän ei tulisi tehdä mitään. Luoto toipuu parhaiten kun me lakkaamme muovaamasta sitä. Kaupungistuminen on tullut tiensä päähän ja monet haluavatkin muuttaa maaseudulle. Omavaraisuus houkutttaa monia ihmisiä. Olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Mitä me elämältämme haluamme?
Me tarvisemme ilmaa jotta voimme hengittää, me tarvitsemme vettä jotta maapallolla yleensäkkään voi olla elämää. Me tarvitsemme maata joka meidät ruokki. Me tarvitsemme luonnon monimuotoisuutta ympärillemme, sitä ei ole kaupassa myytävänä. Mikään ihmisen toiminta ei voi olla vaikuttamatta luonnon tasapainon järkkymiseen. Ugh olen puhunut.

Vapun päivän mietteitä

Vappu on työväen juhla. Tänä vuonna Vapun merkitys on kuitenkin erilainen. Työ, siinä merkityksessä kun olemme sen ymmärtäneet, on muuttamassa muotoaan. Meillä ei ole enää paluuta entiseen järjestelmäämme. Raha ei tule tulevaisuudessa enää määrittämään työstä saatavaa korvausta. Olemme hiljalleen siirtymässä jakamis-, ja vaihdantatalouteen. Kaikkien ei enää tarvitse omistaa kaikkea. Kerrostaloissa ei kaikkien  tarvitse omistaa omaa pölynimuria tai monitoimikonetta. Samassa kerrostalossa voi vanhemmat keskenään vahtia vuorollaan toistensa lapsia. Kauppaostokset voi tehdä yhdessä ja mahdollisesti kimppakyydillä. Kerrostaloissa voisi olla myös yksi huoneisto asukkaiden käytössä, jossa he v oisivat remontoida huonekalujaan tms, ettei tarvitsisi aina ostaa uutta entisen hajotessa.
Voisimme myös hyödyntää hyötykäyttöön soveltuvia jätteitämme enemmän kuin tähän saakka olemme hyödyntäneet. Olen huomannut kun liikkeet tyhjenevät, ne heittävät jätelavoille kaikkea mahdollista ja  vielä täysin käyttökepoisia tavaroita.
Olemme eläneet yltäkylläisyydessä. Liiallisen kuluttamisen aika on nyt loppu.
Olenkin saanut jo vuosia sitten ympäristöministeriöltä pienen avustuksen erääseen hankkeeseen, minkä tarkoitus oli hyödyntää jätteitä. Silloin ei kukaan lähtenyt mukaani, en  löytänyt yhteistyökumppaneita.
Ideani työllistää ihmisiä olisi  nyt mitä ajankohtaisin! Ideaani voi liittää yrityksiä, eri alojen oppilatoksia, sosiaalityön ja monia muita tahoja. Saamani raha on tietenkin käytetty, mutta idea jätteiden hyödyntämisestä ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä on nyt mitä ajankohtaisin!
Tekstiilijätettä syntyy todella paljon, sen käyttö vain odottaa tekijöitään.
Uuden järjestelmän luominen on välttämätön. Emme voi jättää ihmisiä työn ja tekemisen ulkopuolelle. Ihmiset eivät ole voineet pikään aikaan hyvin. Nyt on tulossa inhimillisyyden, rakkauden välittämisen uusi aika.

Kiitos koronan joka pysäytti meidät.

En olekkaan täydellinen!

Tuo otsikko on sarkasmia. Tietenkin. Ei kukaan meistä ole täydellinen, mitä se sitten tarkoittaakin. Olen pyrkinyt kaikessa hyvään mutta en ole siinä onnistunut, vaikka niin täydellisyyteen olen siinäkin yrittänyt pyrkiä.
Olen pitkän aikaa halunnut kirjoittaa teille jotain, mutta tuntuu että aiheita on niin paljon ettei tiedä mistä oikein kirjoittaisin. Ja sitten sen löysin. Kirjoitan siitä ennen olekkaan täydellinen!

Ja mistä aiheeni keksin? Innostuin tuolla somen uumenissa lupautumaan paistamaan ihmisille munkkeja Vapun kunniaksi, niitä olenkin  elämäni aikana paistanut sadoittain, sen kummemmin ohjeisiin paneutumatta. Vehnäjauhoja, sokeria, hiivaa, leivontamargariinia, suolaa ja kaardemummaa, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä ja vettä tai maitoa joukkoon. Laitoin erääseen ryhmään halukkuuteni leipoa munkkeja sellaisille joilla ei siihen  aikaa ja mahdollisuutta ole. Uppos! Aloin saamaan pyyntöjä, leipoisitko mulle ja mulle ja leipoisitko mullekkin? Haluaisin 8 munkkia
En ole millään lailla järjestelmällinen ihminen, pikemminkin hyvin epäjärjestelmällinen ja luova ihminen, jolta ei siis  sormi jää suuhun ja luovuus on osa elämääni.

Mutta täytyy tässä kohdin sanoa että luovuuteni joutui pienelle koetukselle! Innostuin meinaan laittamaan osaan taikinoista leivontamargariinia ehkä vähän liikaa, kun huomasin etteivät ne nousseetkaan paistettaessa pintaan, vaan tipahtivat vanhan valurautapadan pohjaan kuin kivet! Siitäpäs sain! Tämä opetti minulle paljon. Ei pidä mennä innostuksissaan luomaan vanhasta uutta. No. Nyt tein tältä päivältä viimeisen satsin ja laitoin siihen vain vähän margariinia. Toivottavasti tämä viimeinen satsi tältä päivältä onnistuu. Valitettavasti, minulla ei ole laittaa tänne munkeista  kuvaa, koska minulla on niin uusi tietokone, etten osaa liittää tänne kuvia.

Lopetan tällä kertaa ja jatkan elämääni epätäydellisenä munkin paistajana, se onkin parempi niin, sillä en varmasti osaisi ollakkaan täydellinen, en edes munkin paistajana!  Toivottavasti saan anteeksi jos munkit eivät olleet ihan priimaa, ne olivatkin tepätäydellisyyden munkkeja!

P.S Sain ihanan lisänimen kun eräs isä lapsineen haki munkkeja, olen MUNKKIMUMMO :)

Vappua ystävät!

Kauppa elää murroksessa

Onko monellekkaan meistä tullut mieleen miten paljon tuotteita kauppoihimme tulee ulkomailta? Ananas-, ja tonnikalapurkkeja, monenlaisia hedelmiä banaaneista ja appelisiineista lähtien. Rusinoita, pähkinöitä, manteleita ja mitä kaikkea mahdollista. Olemme pitäneet kaupan runsasta tarjontaa itsestäänselvyytenä. Emmekö enää tiedosta miten paljon siellä on tuotteita ja tavaroita jotka kulkeutuvat maahamme tuhansien kilometrien takaa? Tarvitsemmeko me niitä kaikkia? Meidän tulee myöntää että olemme eläneet jo pitkään yltäkylläisyydessä ja paljon heitämme pois tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi. Nyt tähän tulee väkisinkin muutos, ennemmin tai myöhemmin. Kotimaiset tuotteet hyllyillämme tulee lisääntymään. Toivottavasti alamme yhä enemmän hyödyntämään metsissämme olevia marjoja ja sieniä, jotka vain odottavat että ne sieltä poimittaisiin. Korona pistää meidät väkisinkin miettimään myös maailman tilaa. Ne rahat jotka käytämme ulkomailta tulevien tuotteiden kuljettamiseen, voisi yhtä hyvin käyttää maassamme jo olevien luonnontilaisten marjojen hyödyntämiseen. Asialla on monta puolta. Kun löydämme tavan jolla ne sieltä saa kerättyä, tuo luonnossa liikkuminen kaikille samalla hyvää mieltä ja virkistystä.
Mikään ei tämän pandemian jälkeen tule olemaan niinkuin ennen, meidän on muutettava totuttuja tapojamme, tahdoimmepa sitä tai emme.

Ne pienet asiai

Löysin kaapistani pehmeän tyynyn, jota en ollut pitkään aikaan käyttänyt. Laitoin siihen puhtaan  vastasilitetyn tyynyliinan joka tuoksui hyvältä. Vaihdoin myös paksumman peiton sänkyyni, koska ilmat tuntuivat hetkeksi viileämmiltä. Sitä ennen kävin saunassa ja kuuntelin kiukaan sihinää lauteilla ja nautin tulen loimusta kiukaan alla. Olin samaisena päivänä siivonnut kotini ja heirränyt pois tavaraa joka ei enää palvellut minua. Kävin  myös ostamassa kukkakaupasta kauniin punaisen begonian kukkapöydälleni. Laitoin keittiön pöydälle uuden puhtaan liinan. Ompelin saamastani vanhasta kankaasta keittiön ikkunaan kauniit pääsiäisen ja kevään teemaan sopivat keltaoranssiset verhot. Ruokaa laittaessani avasin keittiön pienen ikkunan josta kuului lintujen liverrystä.Tunsin uudistuneeni. Ikkunani edessä huojuvat männyt kertoivat kaiken olevan hyvin. Pienistä asioista oli tullut yhtäkkiä suuria asioita.
Olen onnellinen.